Maailma ilman sairaanhoitajia – ei kiitos.
Tällä teemalla Suomen Sairaanhoitajat on avannut keskustelua kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja.
Minusta keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä sairaanhoitajilta tämän päivän palvelujärjestelmässä odotetaan – ja ovatko osaaminen, tuki ja resurssit pysyneet muutoksen mukana.
Oma urapolkuni on rakentunut pitkälti kotiin annettavien palvelujen ympärille erilaisissa tehtävissä. Olen työskennellyt myös kotihoidossa sairaanhoitajana, joten tiedän käytännöstä, miten laaja tehtäväkenttä siellä on. Olen monesti ajatellut, että kun on työskennellyt kotihoidossa, pärjää aika monenlaisissa tilanteissa.
Kotihoidon sairaanhoitaja on todellinen hoitotyön moniosaaja.
Hänen on hallittava laajasti eri sairauksien hoitoa, lääkehoitoa, asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn arviointia sekä erilaisia hoitotoimenpiteitä. Työtä tehdään asiakkaan omassa kodissa, usein hyvin itsenäisesti, ja siihen kuuluu tiivis yhteistyö omaisten kanssa.
Työpäivän aikana vastaan voi tulla hyvin erilaisia tilanteita pitkäaikaissairauksien hoidosta muistisairauksiin, äkillisiin voinnin muutoksiin ja saattohoitoon.
Sairaanhoitajan pitää osata arvioida tilannetta, tehdä ratkaisuja ja tunnistaa, milloin tarvitaan lääkärin tai erikoissairaanhoidon arviota. Tämän lisäksi työ edellyttää nykyisin vahvaa digitaalista osaamista, useiden tietojärjestelmien ja teknologisten työvälineiden hallintaa sekä työn suunnittelua ja eri palvelujen yhteensovittamista.
Erikoissairaanhoidossa osaaminen on usein syvää, kotihoidossa sen on oltava laaja-alaista.
Tehtävien vaativuus on erilaista. Erikoissairaanhoidossa korostuu tietyn erikoisalan syvä osaaminen, kotihoidossa taas kyky hallita laajoja kokonaisuuksia ja tehdä ratkaisuja hyvin erilaisissa tilanteissa.
Suomen Sairaanhoitajat nostaa hallitusohjelmatavoitteissaan esiin juuri sairaanhoitajien koulutuksen, urakehityksen ja hoitotyön johtamisen. Järjestö muistuttaa myös siitä, että palvelut siirtyvät yhä enemmän koteihin, digitaalisiin ympäristöihin ja moniammatillisiin tiimeihin.
Tämä kehitys näkyy kotihoidossa jo nyt.
Kun yhä enemmän hoitoa toteutetaan ihmisen omassa kodissa, tarvitaan osaamisen kehittämisen rinnalle myös vahvaa hoitotyön johtamista. Johtamisen tehtävänä on tunnistaa hoitotyön vastuut, muuttuvat osaamistarpeet ja ne arjen edellytykset, joissa turvallista hoitoa toteutetaan.
Erikoissairaanhoitoakin pitää pystyä tehostamaan. Mutta tehostamista ei ole se, että tehtäviä tai kustannuksia vain siirretään seuraavalle portaalle.
Kun vastuuta ja hoitoa siirtyy perustasolle, pitää myös osaamisen, lääkärintuen, konsultointimahdollisuuksien ja resurssien seurata mukana.
Jos haluamme vahvistaa ennaltaehkäisyä, varhaista hoitoa ja ihmisten kotona pärjäämistä, meidän on vahvistettava myös perusterveydenhuoltoa ja kotihoitoa.
Kotiin annettavissa palveluissa työskentelevät sairaanhoitajat ovat tässä avainasemassa.
Tehokkuutta ei synny yhden palvelun säästöistä, vaan siitä, että koko hoitoketju toimii paremmin. Vahva erikoissairaanhoito tarvitsee rinnalleen vahvan perustason.
Näin rakennamme toimivampaa, vaikuttavampaa ja kestävämpää sotea.
Työtä meillä vielä riittää 💙
Lähde: Suomen Sairaanhoitajat. Suomen Sairaanhoitajien vaikuttamistyö kohdentuu tulevinakin vuosina sairaanhoitajan koulutukseen, uraan ja hoitotyön asemaan. 18.5.2026.
