Hyvä johtaminen näkyy myös vaikeissa keskusteluissa
Hyvästä johtamisesta puhutaan paljon. Korostamme työhyvinvointia, psykologista turvallisuutta, valmentavaa johtamista ja työntekijöiden tukemista. Kaikki nämä ovat tärkeitä. Silti yksi esihenkilötyön vaikeimmista tehtävistä on puuttua alisuoriutumiseen.
Alisuoriutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän työ ei vastaa niitä tavoitteita tai vaatimuksia, joita tehtävä edellyttää. Syyt voivat olla hyvin erilaisia. Taustalla voi olla puutteellinen perehdytys, osaamisvaje, työkyvyn heikkeneminen, kuormitus, elämäntilanteen kriisi tai epäselvät odotukset. Siksi alisuoriutumista ei pitäisi tarkastella pelkästään työntekijän ongelmana.
Työterveyslaitoksen mukaan hyvä johtaminen perustuu oikeudenmukaisuuteen, vuorovaikutukseen ja työn sujuvuuden tukemiseen. Esihenkilön ensimmäinen tehtävä ei siis ole etsiä syyllistä, vaan selvittää, mistä tilanne johtuu ja miten työntekijää voidaan auttaa onnistumaan työssään.
Juuri tällaisissa tilanteissa hyvä johtaminen näkyy käytännössä.
Vaikeiden asioiden välttäminen ei ole hyvää johtamista
Moni esihenkilö tunnistaa tilanteen. Huoli on olemassa, mutta asia jää päivästä toiseen ottamatta puheeksi. Taustalla voi olla epävarmuus siitä, onko tilanteesta tehty oikea arvio, tai huoli siitä, miten työntekijä ottaa asian vastaan. Siksi puheeksi ottamista lykätään helposti.
Vaikean keskustelun välttäminen voi hetkellisesti tuntua helpolta ratkaisulta. Usein juuri se kuitenkin tekee tilanteesta ajan myötä entistä vaikeamman.
Kun alisuoriutumiseen ei puututa, työ alkaa jakautua epätasaisesti. Muut työntekijät paikkaavat puutteita, kantavat suuremman vastuun ja kuormittuvat. Samalla kokemus oikeudenmukaisuudesta heikkenee. Työyhteisössä herää kysymys, miksi yhteiset pelisäännöt eivät koske kaikkia samalla tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on myös turvallisuudesta
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse ei ole pelkästään työilmapiiristä tai työntekijöiden välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kyse on myös potilas- ja asiakasturvallisuudesta.
Alisuoriutuminen ei aina näy yksittäisinä virheinä. Se voi näkyä myös siinä, että työtehtävät ja vastuut eivät jakaudu tasaisesti tai kaikkia tehtävänkuvaan kuuluvia tehtäviä ei hoideta yhdenmukaisesti. Vähitellen osaaminen alkaa kasautua vain osalle työyhteisöä samalla, kun muiden työkuorma kasvaa.
Jos työvuorossa ei ole riittävästi osaamista, vaikutukset voivat näkyä myös potilas- ja asiakasturvallisuudessa.
Työterveyslaitoksen mukaan turvallisuus edellyttää tavoitteellista johtamista, jossa toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että havaittuihin ongelmiin puututaan ajoissa ja toimintaa kehitetään järjestelmällisesti. Siksi alisuoriutumiseen puuttuminen on myös turvallisuusteko.
Varhainen puheeksi ottaminen auttaa löytämään ratkaisuja
Alisuoriutumiseen puuttuminen ei ole helppoa. Mitä aikaisemmin asia kuitenkin otetaan rakentavasti puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet tilanteen korjaamiseen on.
Varhainen puheeksi ottaminen voi johtaa lisäkoulutukseen, parempaan perehdytykseen, työn uudelleenjärjestelyyn tai työterveyden tukeen. Moni työntekijä onnistuu palaamaan omalle tasolleen juuri siksi, että tilanteeseen on tartuttu ajoissa.
Esihenkilön vastuuseen kuuluu kuitenkin myös päätösten tekeminen silloin, kun tukitoimet on käytetty eikä muutosta tapahdu. Se on yksi johtamisen vaikeimmista tehtävistä, mutta joskus välttämätön koko työyhteisön sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.
Oikeudenmukaisuus koskee koko työyhteisöä
Oikeudenmukaisuus ei koske vain alisuoriutuvaa työntekijää. Se koskee myös niitä työntekijöitä, jotka tekevät työnsä hyvin joka päivä. Jos alisuoriutumiseen ei puututa, työkuorma jakautuu epätasaisesti ja luottamus yhteisiin pelisääntöihin heikkenee.
Esihenkilön tehtävä on tukea työntekijää silloin, kun siihen on tarvetta. Samalla hänen on huolehdittava siitä, että yhteiset pelisäännöt toteutuvat ja tarvittaessa tehtävä myös vaikeita päätöksiä.
Kun alisuoriutumiseen puututaan rakentavasti ja ajoissa, työntekijällä on parhaat mahdollisuudet onnistua työssään. Samalla vahvistetaan työyhteisön luottamusta ja huolehditaan potilas- ja asiakasturvallisuudesta.
Siksi vaikeita keskusteluja ei pidä jättää käymättä.
Lähteet
Työterveyslaitos. Hyvä johtaminen on tietoinen valinta.
Työterveyslaitos. Työturvallisuuden tavoitteellinen johtaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026.