Alisuoriutumiseen puuttuminen kuuluu hyvään johtamiseen

Alisuoriutumiseen puuttuminen on yksi esihenkilötyön haastavimmista tehtävistä, mutta sen välttäminen voi kuormittaa koko työyhteisöä ja vaarantaa sosiaali- ja terveydenhuollossa myös potilas- ja asiakasturvallisuuden. Hyvä johtaminen tarkoittaa sekä työntekijän tukemista että kykyä tehdä vaikeita päätöksiä silloin, kun se on koko työyhteisön kannalta välttämätöntä.

Työelämä muuttuu jatkuvasti. Työn vaatimukset kasvavat, ja samalla myös esihenkilöiden vastuu lisääntyy. Hyvästä johtamisesta puhutaan paljon. Korostamme työhyvinvointia, psykologista turvallisuutta, valmentavaa johtamista ja työntekijöiden tukemista. Kaikki nämä ovat tärkeitä.

Silti yksi esihenkilötyön vaikeimmista tehtävistä jää usein liian vähälle huomiolle: alisuoriutumiseen puuttuminen.

Alisuoriutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän työ ei vastaa niitä tavoitteita tai vaatimuksia, joita tehtävä edellyttää. Syyt voivat olla hyvin erilaisia. Taustalla voi olla puutteellinen perehdytys, osaamisvaje, työkyvyn heikkeneminen, kuormitus, elämäntilanteen kriisi tai epäselvät odotukset. Siksi alisuoriutumista ei pitäisi tarkastella pelkästään työntekijän ongelmana.

Työterveyslaitoksen mukaan hyvä johtaminen perustuu oikeudenmukaisuuteen, vuorovaikutukseen ja työn sujuvuuden tukemiseen. Esihenkilön ensimmäinen tehtävä ei ole etsiä syyllistä, vaan selvittää, mistä tilanne johtuu ja miten työntekijää voidaan auttaa onnistumaan työssään. Juuri tällaisissa tilanteissa hyvä johtaminen punnitaan.

Vaikean keskustelun lykkääminen harvoin auttaa

Moni esihenkilö tunnistaa tilanteen. Huoli on olemassa, mutta asia jää päivästä toiseen ottamatta puheeksi. Taustalla voi olla epävarmuus siitä, onko tilanteesta tehty oikea arvio, tai huoli siitä, miten työntekijä ottaa asian vastaan. Siksi puheeksi ottamista lykätään helposti.

Vaikean keskustelun välttäminen voi hetkellisesti tuntua helpolta. Usein juuri se kuitenkin pahentaa tilannetta ajan myötä.

Kun alisuoriutumiseen ei puututa, työ alkaa jakautua epätasaisesti. Muut työntekijät paikkaavat puutteita, kantavat suuremman vastuun ja kuormittuvat. Samalla kokemus oikeudenmukaisuudesta heikkenee. Työyhteisössä herää kysymys, miksi yhteiset pelisäännöt eivät koske kaikkia samalla tavalla.

Potilas- ja asiakasturvallisuus on myös johtamiskysymys

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse ei ole pelkästään työilmapiiristä tai työntekijöiden välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kyse on myös potilas- ja asiakasturvallisuudesta.

Alisuoriutuminen ei aina näy yksittäisinä virheinä. Se voi näkyä myös siinä, että työtehtävät ja vastuut eivät jakaudu tasaisesti tai kaikkia tehtävänkuvaan kuuluvia tehtäviä ei hoideta yhdenmukaisesti. Vähitellen vaativimmat työtehtävät alkavat kasaantua samoille työntekijöille samalla, kun muiden työkuorma kasvaa.

Jos työvuorossa ei ole riittävästi osaamista, vaikutukset voivat näkyä myös potilas- ja asiakasturvallisuudessa.

Työterveyslaitoksen mukaan turvallisuus edellyttää tavoitteellista johtamista, jossa toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että havaittuihin ongelmiin puututaan ajoissa eikä niiden anneta muuttua osaksi arkea. Siksi alisuoriutumiseen puuttuminen on myös turvallisuusteko.

Varhainen puuttuminen antaa mahdollisuuden onnistua

Alisuoriutumiseen puuttuminen ei ole helppoa. Mitä aikaisemmin asia kuitenkin otetaan rakentavasti puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet tilanteen korjaamiseen ovat.

Varhainen puheeksi ottaminen voi johtaa lisäkoulutukseen, parempaan perehdytykseen, työn uudelleenjärjestelyyn tai työterveyden tukeen. Moni työntekijä onnistuu palaamaan omalle tasolleen juuri siksi, että tilanteeseen on tartuttu ajoissa ja hän on saanut tarvitsemansa tuen.

Esihenkilön vastuuseen kuuluu myös päätösten tekeminen silloin, kun tukitoimet on käytetty eikä muutosta tapahdu. Päätösten tekeminen ei ole koskaan helppoa, mutta joskus se on välttämätöntä koko työyhteisön sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden kannalta.

Oikeudenmukaisuus koskee koko työyhteisöä

Oikeudenmukaisuus ei koske vain alisuoriutuvaa työntekijää. Se tarkoittaa myös sitä, että työ ja vastuu jakautuvat työyhteisössä tasapuolisesti. Jos alisuoriutumiseen ei puututa, työkuorma jakautuu epätasaisesti ja luottamus yhteisiin pelisääntöihin heikkenee.

Esihenkilön tehtävä on tukea työntekijää silloin, kun siihen on tarvetta. Samalla hänen on huolehdittava siitä, että yhteiset pelisäännöt toteutuvat ja tehtävä tarvittavat päätökset.

Hyvä johtaminen ei tarkoita vaikeiden keskustelujen välttämistä. Se tarkoittaa kykyä kohdata ne oikea-aikaisesti, oikeudenmukaisesti ja rakentavasti. Kun alisuoriutumiseen puututaan ajoissa, työntekijällä on parhaat mahdollisuudet onnistua työssään. Samalla vahvistetaan työyhteisön luottamusta ja huolehditaan potilas- ja asiakasturvallisuudesta.

Juuri se keskustelu, jonka käymistä tekisi mieli siirtää huomiseen, voi olla esihenkilön tärkein johtamisteko.

Lähteet

• Työterveyslaitos. Hyvä johtaminen on tietoinen valinta.

• Työterveyslaitos. Työturvallisuuden tavoitteellinen johtaminen.

• Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026.

Kirjoittajasta
Olen Mervi Nykänen, sairaanhoitaja (YAMK), palveluesihenkilö, kunnanvaltuutettu ja Kokoomuksen vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokas. Kirjoitan sosiaali- ja terveydenhuollosta, johtamisesta, työelämästä sekä yhteiskunnallisista kysymyksistä.